tiistai 21. tammikuuta 2014

Nukuitko hyvin? Mistä tiedät?

Heräsitkö virkeänä? Nukuitko hyvin? Sen lisäksi, että hyvin tai huonosti nukutun yön tuntee kropassaan, voi hyvinvointirannekkeen käyttäjä todeta asian laidan laitteen piirtämästä graafisesta esityksestä.

Pekka Pekkalan toimittamassa Hesarin jutussa Sami Inkinen kertoi arvioivansa olonsa joka aamu viisiportaisella fiilismittarilla ja tekevänsä sen perusteella päätöksiä siitä, kuinka rankasti treenaa.

Itsemittaus on kiinnostava hyvinvoinnin mahdollisuus, jos tieto johtaa toimintaan. Miten omasta aktiivisuudesta kertovaa dataa kannattaa käyttää?


lauantai 18. tammikuuta 2014

Mitä työtä teet, mitä osaat? Kenen muun siitä pitäisi tietää?

Jos olet "muu luokittelematon myyntityöntekijä", on syytä hakeutua haastavampiin tehtäviin lähivuosina. Työpaikat vähenevät esimerkiksi kauppojen kassoilta, puhelin-asiakaspalvelusta ja varastoista. Sama trendi on kunnissa.

Monenlaisia asioita osaaville ihmisille on kysyntää, mutta käyntikortissa ei välttämättä lue yhtä ammattinimikettä, arvelevat Kari A. Hintikka ja Anne Rongas tahoillaan.

Tittelistä viis, asiansa pitää osata niin, että maine karttuu tekojen kautta. Edes Marko Kulmala ei voi auttaa rivityyppiä brändäämään itseään tähdeksi.

Mutta entä jos osaaminenkaan ei riitä, entä jos töitä vain ei ole? Millaisella tekemisellä - isommilla tai pienemmillä projekteilla - voi pitää yllä mielekästä ja kiinnostavaa arkea, jos ei ole opiskelemassa eikä löydä koulutustaan vastaavaa palkkatyötä? Tällaisiin projektiblogeihin tutustuisin mielelläni.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Läpinäkyvä työ voi vapauttaa asiantuntijan aikaa vaikuttavampiin tehtäviin ja antaa näytön paikan nuoremmalle kollegalle

Mitä, jos asiantuntijaorganisaatiossa osa pakollisista rutiineista delegoitaisi organisaation sisällä ennalta määräämättömästi alas, ylös tai sivulle? 


Tämä on kuvitelma läpinäkyvästä työstä. Esimerkin kolmella henkilöllä on kokeiluun erilaiset motiivit: työtaakan tasaaminen, ansioituminen vaativampiin tehtäviin ja esimiehen ohjeiden noudattaminen.

  • Erityisasiantuntija A on ollut yrityksen palveluksessa pitkään. Hän tuntee tehtävänsä läpikotaisin ja osaa kuvata ymmärrettävästi naapuriyksikön kollegoillekin, mitä tekee ja miksi. Asiantuntijalla on laaja tehtävälista suhteellisen rutiininomaisia asioita, joita hän on työuransa varrella ottanut hoitaakseen, eikä ole saanut koskaan tilaisuutta siirtää muille. Ne ovat yhä hänen vastuullaan, vaikka uusiakin vastuita kertyy. Hänellä ei ole suoria alaisia, joille delegoida töitään.
  • Nuorempi asiantuntija B hoitaa omat tehtävänsä tunnollisesti ja oppisi jo mielellään uutta ollakseen valmiina sitten, kun uusia, entistä vaativampia tehtäviä organisaatiossa avautuu.
  • Asiantuntija C suoriutuisi töistään muutenkin eikä oikeastaan kaipaisi apua, mutta ”delegoi pilveen” silloin tällöin, koska työkulttuuri niin vaatii ja toteumaa seurataan. 

Kuvitellaan, että yrityksessä on otettu käyttöön ilmoitustaulujärjestelmä, jossa jokainen asiantuntija on velvoitettu delegoimaan joitakin rutiinitehtäviään organisaation sisällä muiden tehtäväksi ja vastaavasti tekemään jonkin verran muiden delegoimia töitä. Toteutumista seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa ja tilannekuva delegoidun työn jakautumisesta on kaikkien nähtävissä reaaliajassa.

Kuvitteellinen esimerkkitapaus

A delegoi vuosien varrella hoitoonsa ottaman toistuvan rutiinitehtävän delegointityökalulla yrityksen sisäiselle ilmoitustaululle. B arvioi suoriutuvansa kyseisestä tehtävästä ja varaa sen ilmoitustaululta itselleen, ilmoittaen arvioidun valmistumisajankohdan. Työn valmistuttua A:n hyväksymiskuittaus kartuttaa B:n yhteistyöpistesaldoa.

Edellytykset 


  • Metatyö-osaaminen: Asiantuntijan kyky kuvata työtehtävissä tavoiteltu lopputulos ja sen laatu sellaisella täsmällisyydellä, että toinen voi tarttua tehtävään ilman lisäohjeita. 
  • Työkulttuuri: Asiantuntijan luottamus työtoverin osaamiseen. Asiantuntijoiden opittava luottamaan siihen, että työt tulevat laadukkaasti hoidetuksi. 
  • Tulospalkkaus-seurantajärjestelmä, joka tukee työkaverin auttamisen juurtumista organisaatiokulttuuriin: Työntekijät, joilla ei juurikaan delegointi- eikä yhteistyö-pisteitä, joutuvat selvittämään asiaa esimiehilleen kehityskeskustelussa ja esimiehet, joilla on tavallista enemmän yksinäisiä puurtajia alaisinaan, joutuvat tekemään asiasta selkoa henkilöstöosastolle. Ketju pitää ylimmän johdon tuloskorttiin asti.



Seuraukset 

Useimmat työt tulivat tehdyksi vähintäänkin tyydyttävästi.

  • Asiantuntija koki työtehtävän merkityksen kasvavan siitä, kun hän näki sen vaivan, että dokumentoi sen osaksi organisaation prosessia läpinäkyvän työn järjestelmään. 
  • A oli vaarassa uupua ja B turhautua haasteiden puutteessa. Näin ei käynyt. 
  • C ei kokenut pilveen delegoitujen töidensä tulevan sen huonommin tai paremmin tehdyksi kuin hänen itse niitä tehdessäänkään. Hänestä tuntui kuitenkin helpommalta jäädä flunssapäivänä vuoteeseen lepäämään, kun hän arveli että työt eivät automaattisesti kasaantuneet lähimmälle kollegalle tai esimiehelle. 
  • Rutiinien delegoiminen pilveen vapautti A:lta aikaa paneutua kaikkein vaativimpiin tehtäviinsä, joiden vaikuttavuus organisaatiolle oli kertaluokkaa suurempi. 

Vaikutukset 

Työilmapiiritutkimuksessa ”Tunnen, että työpanostani arvostetaan” ja ”Hahmotan oman työni merkityksen yrityksemme strategian toteutumisessa” - lukemat paranivat läpinäkyvään työhön siirtymisen jälkeen.

Seuraavassa vaiheessa organisaatio harkitsee osittain ulospäin läpinäkyvään työhön siirtymistä. Tällöin sen asiantuntijat delegoivat eräitä tehtäviään pilveen asiakkaille ja sidosryhmille.


Mitä kuvitteelliselle organisaatiolle kuuluu viiden vuoden kuluttua? 


Katso myös nämä:

Tuhat sanaa 18.10.2011: Unelmien digitaalinen työympäristö edellyttäisi isoa työkulttuurin muutosta


torstai 9. tammikuuta 2014

Twitterkeskustelukooste: Sokostavaratalot -tilin YouTube -mainos herätti uteliaisuutta

Sokostavaratalot -tilin YouTube -mainos herätti uteliaisuutta

Sokostavaratalot -tilin YouTube -mainos herätti uteliaisuutta

Suomessa on ollut tv-mainontaa niin kauan kuin on ollut televisiotakin. Mutta nettivideomainonta on vielä sen verran uutta että kysymyksiä herää. Havainto S-edut -mainoksesta keskustelutti Twitterissä.

  1. Havainto: Sokostavaratalot julkaisi videon Tammikuun S-edut YouTubessa eilen, katsottu nyt yli 100k kertaa. #Mainonta #toimintaymparistö #TV
  2. @tuija @thpartanen Katsojakertojen osto haiskahtaa vahvasti. Kommentittomuus, tykkäymäärä ja katsojamäärät eivät ole sopivassa suhteessa,
  3. @tuija @thpartanen Lisäksi verrattuna muihin kanavan videoiden lukuihin epäilykset kasvavat yhä enemmän.
  4. @tuija @thpartanen Niin siis toiseksi katsotuin video nopeasti selattuna näytti saaneen 16 000 katselua. Miten tämä temppu tehtiin?
  5. @markkola mainospaikkojen ostolla, veikkaan. Ne ärsyttävät, ennen katsomaasi filkkaa pyörivät pätkät on näitä #ohita4321 @tuija @thpartanen
  6. @tuija Aikamoista. Katsomiskertoja mittariin, mutta sitouttaminen ja viraliteetti puuttuu. @lindstorm
  7. @thpartanen mainokset Youtubessa on silti suurimmaksi osaksi ihan vaan mainoksia. @tuija
  8. .@thpartanen sitä ihtiään. eli siis mainontaa, mainoksena sen löysinkin. reilu kolmannes kanavan kaikista katseluista  http://www.youtube.com/user/Sokostavaratalot/about 
  9. @markkola @tuija @ErkkaJaakkola Niinpä. Varsinkin, kun tykkäykset ja kommentit eivät olleet linjassa katselukertoihin. Uskotaan :)
  10. Ensimmäiset kommentoijat käsittivät minun jakaneen kiinnostavan viraali-ilmiön. Niitähän on ihailtu ammoisista ajoista ja kiihtyvästi Antti Isokankaan ja Riku Vassisen Digitaalinen jalanjälki -kirjan jälkeen.
  11. Pöhinähän oli juuri Ylen äänestyksessä jopa vuoden sana!
  12. Mutta tässä oli tosiaan kyse ostetuista katsomiskerroista, tutummin: mainonnasta. Kotimainen YouTube-mainonta on vasta alle vuoden ikäinen ilmiö.
  13. @markkola @thpartanen @ErkkaJaakkola mainostilaa myy YouTube viime vuoden helmikuusta lähtien suomalaisille mainostaja-asiakkaille #mainonta
  14. Entä mainonnan kohdeyleisön tuntemukset? Sulje silmät ja koeta kestää vain - mainosten katsominen on hinta palvelun käyttämisestä.
  15. @thpartanen löytyisköhän jostain statseja, moniko youtube-mainos katsotaan loppuun asti? Prosentti? Promille? @markkola @tuija
  16. @thpartanen vai tuleeko, jos pitää silmät kiinni? Tottapuhuen, ei hajua lasketaanko vaan loppuun asti pyörivät. @markkola @tuija
  17. @markkola @lindstorm @tuija @thpartanen Ei kai Google vaadi, että video katsotaan kokonaisuudessaan, jotta katselukerrat kasvaisivat
  18. @SeppoAlaruikka @lindstorm @tuija @thpartanen Ei mutta ei se myöskään pelkät startit laske. En tiedä missä kohtaa laskee "katsotuksi"
  19. @markkola jos ekat 5 sekuntia ei vakuuta, siirryn eteenpäin. Eikä aina tarvitse olla edes mainos. #attentionSpan @tuija @thpartanen
  20. @lindstorm @tuija @thpartanen Ei se mitään. Sun ja sunlaisten (ja mun) käytös mainoksia kohtaan on yhtä lailla arvokasta dataa.
  21. .@lindstorm Ärsyttäähän ne, mutta maksaisitko ennemmin itse YouTuben käytöstäsi? Jotenkin #rahoitus @markkola @tuija @thpartanen
  22. @martkyll näin just. Ja Youtube on tuomassa / tuonut jo myös maksullisia kanavia. @lindstorm @tuija @thpartanen
  23. @markkola joo ja siis hyvät katson loppuun. Koko filkan katsomiskerta on "myytävä" katsojalle ekan 5 sekunnin aikana. @tuija @thpartanen
  24. @thpartanen @markkola @lindstorm @tuija Veikkaan monimutkaisempaa kuten katseluhistoria, videon luonne, ylihyppimiset. Lyhyesti: en tiedä.
  25. @SeppoAlaruikka @thpartanen @lindstorm @tuija Joo, ihan varmasti jotain tuollaista. Selviäisi ehkä Googlaamalla. Ei jaksa. :)
  26. Yhteisöllisen tiedontakentelun arki: Yhdessä on hauska pähkäillä, mutta jossakin se raja menee googlaisemisessakin!
  27. Itse asiassa on siinä ja siinä, riittääkö keskustelun osallistujien keskittymiskyky enää keskustelun jatkamiseen.
  28. Niin. Keskustelun käynnistänyt havaintoni oli siis se, että tavaratalo sai päivässä 100 000 katselukertaa 43 sekunnin melko tavanomaiselle mainosvideolleen. Mitätöntä perinteisen mediamainonnan lukuihin verrattuna?
  29. @tuija Luku on suuri mutta verrattuna perinteiseen mediaan vielä aika mitätön. Vastaavan kontaktimäärän arvo esim. radiossa olisi n. 300 e.
  30. @ErkkaJaakkola mutta olen ymmärtänyt että mainostajat vaativat nyt asiakasdataa, ja sen hankkimisessa radiolla onkin tekemistä #mainonta
  31. @tuija Jakelukanavat muuttuvat radiossakin. Data/kohdennettavuus arvossa. Mutta onko markkina tällä kertaa tarpeeksi suuri kohdentamiseen?
  32. Jotakin kiinnostavaa siellä kassassa ja asiakastietokannoissa näkyy, mutta mitä? Kuka S-ryhmästä kertoisi lisää?
  33. @IlkkaAlarotu pähkäilemme Sokostavaratalot -YouTube-tilin mainonnan kustannustehokkuutta - kuka kertoisi? #mainonta
  34. Kuulolla ollaan, hashtag #mainonta !
  35. @tjrvnp S-ryhmä terhentynyt digimarkkinoinnin saralla tammikuussa, jatkuuko meno koko vuoden @IlkkaAlarotu & co?
  36. @tuija johtuu varmaan siitä, että tammikuussa ei tule #yhteishyvä'ä, vaan sekin löytyy netistä.
  37. @tuija @tjrvnp Varmasti. Meille se tarkoittaa sisältöön ja palveluihin panostamista.
  38. Markkinointiviestinnän kehityssuunta on, että mainostajat panostavat omiin digitaalisiiin kanaviinsa ja sosiaaliseen mediaan. Mediamainonnan määrä laskee, kärsijänä erityisesti printtimedia.
  39. Mainostajien näkymät tälle vuodelle: mainoseuroja kuluu vähemmän kuin 2013. Printillä erityisen synkkää. #mainonta  http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/Mainosbarometri_2014_tammi_kuvat.pdf 
  40. Lisää aiheesta voi lukea Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamasta konsulttiselvityksestä.