sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Aloita ammatillisen henkilöbrändin päivitys tällä harjoituksella

Oletko päättänyt päivittää ammatillisen henkilöbrändisi uudelle tasolle tänä vuonna, mutta et tiedä, mistä aloittaa? Tee tämä harjoitus.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mitä älykellolla tekee?

Apple Watchin käyttäminen tuntuu siltä, kuin olisi ottanut askelen kohti tulevaisuuden tietokoneen käyttöliittymää. Hauskinta Apple Watchissa on nimittäin saada informaatiota tuntoaistin välityksellä. Haptinen palaute kertoo uusista ilmoituksista tai vaikkapa aktiivisuustavoitteiden saavuttamisesta. Yhtiön mukaan "Taptic Engine" on Apple Watchiin sisäänrakennettu lineaarinen värinämoottori, joka antaa tuntopalautetta.

Elämys oli myös vastata puhelimeen kellon kautta ottamatta puhelinta esille. Rannekelloon huutelu ei tosin ole kovin miellyttävää ihmisten keskellä, mutta omassa yksityisyydessä vaikkapa autossa tai kotosalla ominaisuus voi olla hyvinkin näppärä. Sanon "voi olla", sillä oman kokemuksen mukaan toiminnallisuus ei ole aivan iPhonen kaiutuksen veroinen, mitä selkeään kuuluvuuteen tulee.

Uutisilmoituksia on kätevä vastaanottaa ranteeseen. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella aiotaankin tutkia, kuinka älykellot vaikuttavat journalismiin.

Apple Watch mittaa käyttäjänsä sykettä pitkin päivää. Infrapunan avulla toimiva sykkeen mittaus on vasta alkua sille, mitä kaikkea erilaiset sensorit voivat tulevaisuudessa kehon toiminnoista kertoa. Yhtiö tarjoaakin lääketieteen tutkijoille Research Kit - työkalut ja sovelluskehittäjille Health Kit -kehityspaketin. Apple ja IBM julkistivat keväällä lääketieteellisen tutkimuksen uudistamiseen tähtäävän terveysteknologiayhteistyön.

New York Timesin valkoisen talon kirjeenvaihtaja ilmoittautuu tyytyväiseksi käyttäjäksi. Hänen mielestään älykellossa on parasta Apple pay -maksaminen. Suomessa Apple Pay -palvelua voivat hyödyntää vasta brittituristit -palvelu kun toimii IS:n mukaan niillä maksupäätteillä, joilla voi tehdä Visan Paywave-tekniikalla toteutettuja lähimaksuja - esimerkiksi Lidlin ja Keskon kaupoissa ja R-kioskeissa. Meikäläiset Apple Watch -käyttäjät odottavat maksuominaisuutta hartaasti. Puhelimella maksamisen on Suomessa ensimmäisenä tuonut asiakkailleen Elisa.

Kun mainitsin Apple Watch - käyttöönotosta Facebook-seinälläni, kaverit toivat esiin myös seuraavia hyötyjä: 
  • Tekstiviestiin vastaaminen vakiovastauksella
  • Puhelun hiljentäminen laittamalla kämmenen kellon päälle
  • Puhelimen mediasoittimen hallinta etänä (esim. Spotify, YouTube jne) - voi säätää volumea, pausettaa tai vaikka skipata seuraavaan kappaleeseen
  • (Pebblestä kopioitu) time travel:  Kellon nupista voi säätää aikaa historiaan tai tulevaisuuteen, jolloin myös näytöllä olevat muut jutut muuttuu. Esim. kalenteri näyttää uusia tapahtumia, sää näyttää ennusteita jne.
  • Kelloon voi sanella muistiinpanot, jotka muuntuvat tekstiksi käyttämällä esimerkiksi Evernote-sovellusta. 
  • Neulojan näkökulma älykelloon: Puikkomaisteri 
Oletko itse jo älykellokäyttäjä? Millaisia hyötyjä arvostat itse eniten? Millaista toiminnallisuutta odotat? 


lauantai 7. marraskuuta 2015

Miten tietokirja ja tietokirjailija voivat olla läsnä ja toimia sosiaalisessa mediassa?

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 6700 tietokirjaa. Niiden tekijät näkyvät yhä enemmän sosiaalisessa mediassa. Digitaalinen ja verkottunut ympäristö mahdollistavat tiiviin suhteen luomisen lukijaan jo ennen kirjan julkaisua, jos tekijä niin haluaa. Miten valita oma toimintatapa sosiaalisen median lukuisien mahdollisuuksien joukosta?
Tässä eväitä alkuun.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Bloggaamisesta on hyötyä itsellesi, verkostoillesi ja toimialallesi

Olen kirjoittanut sekä henkilökohtaista ammatillista Tuhat sanaa -blogia että Ylen työblogeja tänä vuonna 10 vuotta. Tällä kokemuksella voin vakuuttaa, että bloggaaminen kannattaa sekä itsekkäästä että yhteisöllisestä näkökulmasta.

Hyöty itsellesi: Muistat, mitä olet ajatellut ja opit argumentoimaan selkeämmin 

Altistumme nykyään niin monille virikkeille, että ei ole ihme, että sitä itsekin unohtaa mitä tietää ja osaa. Kun olet pannut paljon ajatustyötä jonkun asian selvittelyyn itsellesi, blogikirjoituksen tekeminen ikuistaa vaivannäön. Digitaalisuus ja kirjallinen dokumentointi ovat nykyaikainen tapa olla olemassa. Jos asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joita olet pohtinut, löytyvät hakukoneella, ne ovat tukevammin "olemassa" tässä digitaalisessa ja verkottuneessa todellisuudessamme.

Kirjoittaminen on vaativa tapa ilmaista asiat. Kun jäsennät ajattelusi tekstiksi, näet, missä voit vielä parantaa perustelujasi.

Hyöty verkostoillesi: painoarvo kasvaa yhteiskunnassa

Kun tuotoksiasi voi linkittää ja jakaa, mahdollistat sen, että muut saman alan tai lähellä olevien alojen osaajat voivat viitata sinuun silloin kun siitä on heille hyötyä. Näin vahvistat oman toimialasi verkoston painoarvoa ja merkittävyyttä muun yhteiskunnan silmissä.

Hyöty toimialallesi: uudistumiskyky kasvaa 

Kun toimialojen rajat liukenevat ja instituutiot joutuvat tekemään tilaa voimaantuville yhteisöille, jokaisen toimijan oman roolin jatkuva uudelleenmäärittely on välttämätöntä. Blogaaminen niin henkilökohtaisessa ammattimaisessa kuin työroolissakin on siihen oiva väline.

Sellaiset yritykset (organisaatiot, instituutiot) ovat elinvoimaisia, joiden jäsenet ovat henkilöinä myös erilaisten aktiivisten yhteisöjen jäseniä. Innovaatiokyky lisääntyy, kun yhteyksien määrä kasvaa.   

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Tältä näyttää äly: Pebble keksi lisätä kellorannekkeeseen liittimen kolmannen osapuolen lisälaitteille

Puettava tekniikka yleistyy lähivuosina - sen verran paljon on nyt älykelloja tarjolla. Älykellobuumin käynnisti joukkorahoitettu Pebble pari vuotta sitten.

Nyt Pebblen uudessa mallissa on ranneke, johon kuka tahansa kehittäjä voi liittää oman sovelluksensa. Kehittäjäblogissa tarjotaan tekninen kuvaus ja pikavalmistusmalli liittimen tulostamiseksi.
Rajapintoja luvataan vasta kuukausia myöhemmin, mutta niihin tulee mahdollisuus tunnistaa lisälaite ja käynnistää sovellus automaattisesti. Gigaom kehaisee ideaa nokkelaksi: miksi ahtaa älykello täyteen ominaisuuksia, kun lisälaitteina niitä voi tuoda tarjolle mielin määrin. Hyvä esimerkki siitä, miten innovoimalla saavutetaan hetkeksi kilpailuetu. The Next Web ennakoi, että Apple julkistanee aikaa myöten oman versionsa rannekeliittimistä.

Ellei ole kehittäjän taitoja tai bisnesideaa ranneke-ekosysteemin hyödyntämiseksi, mitä väliä tällä on tavalliselle tietotyön tekijälle? Palvelujen potentiaalinen käyttäjä saatat lähivuosina joka tapauksessa olla. Käynnistetäänkö lähtölaskenta sille, milloin joku tuo markkinoille kätevän mukana kulkevan työajan seuranta -sovelluksen tai tuntilaskutusjärjestelmän, jolla kallispalkkainen asiantuntija voi osoittaa joka viisitoistaminuuttisen jollekin asiakkaalle laskutettavaksi ilman, että edes avaa kännykkäänsä!

Millaisen sovelluksen itse kuvittelet, joko kauhu- tai unelmaskenaariona?

Työblogissa kirjoitin hiljan siitä, miten digitaalisen kehityksen seuraavat viisi vuotta tulevat tuomaan meille käyttäjäkokemuksia, jotka lähestyvät taikuutta. Tämä on sen ensiaskelia.

lauantai 31. tammikuuta 2015

Ruoasto

Mitä jos kunnat pystyttäisivät verovaroin ruoastoverkoston? Ajatelkaa, miten tärkeää hyvinvointimme kannalta se on, mitä syömme. Huono ruokavalio johtuu monista syistä: ei tulla ajatelleeksi kaikkia ravitsevia kasvisruokia, joita kiireisen perheen arjessa voisi laittaa. Syödään yksipuolisesti, tulee liikaa suolaa ja sokeria, tulee ylipainoa, vireystila laskee, verenpaine nousee, tulee sydänvaivoja, elämänlaatu huononee, työkyky alenee, joudutaan työnantajan tai yhteiskunnan varoin hoidattamaan huonolla syömisellä hankittuja vaivoja.

Entä, jos joka kaupunginosastossa olisi ruoasto, jossa (osittain) kunnan palkkaamat kokit ja ruokaneuvojat opastaisivat monipuoliseen, kevyeen ja ravitsevaan ruokakulttuuriin? Entä jos kaiken ikäiset söisivät yhdessä? Entä jos koululaisetkin kävisivät pienissä ryhmissä opettajan ja kouluavustajan johdolla ruoastossa syömässä päivittäin? Olisi useampia ruokavaihtoehtoja joka päivä, ei enää koskaan sitä ahdistusta, että ruokana ainoa vaihtoehtoa sattuu olemaan oma inhokkiruoka.

Ruoastossa olisi ruokailijoille kaiken ikäistä seuraa, lapsille ja nuorille vastapainoksi enemmän aikuisia estämässä järjestyshäiriöiden syntymistä. Ehkäpä vanhainkoditkin vierailisivat ruoastoissa. Hoitokotien asukkaat näkisivät kaikenlaisia naamoja ja samojen iän-ikuisten sijaan.

Ruoastoissa nekin lapset ja nuoret, joiden perheillä ei  ole viisautta ja ymmärrystä pitää terveellistä ruokaa kotona jääkaapissa, saisivat kosketuksen nykyaikaiseen ruokakulttuuriin.

Minkä "ravintoketjun" toimijoiden markkina-asemaa ruoastojen olemassaolo eniten muuttaisi? Kenellä olisi intressi pysäyttää tällaiset kokeilut alkuunsa? Olisiko ruoastoista markkinahäiriötä ravintoloille? Ne hyötyisivät siitä, että kaikenlaisista yhteiskuntaluokista ja tuloryhmistä totuttaisi syömään ulkona ja kasvettaisi monipuoliseen ruokakulttuuriin. Vähittäiskauppa hyötyisi, koska kiinnostus ruoan valmistamiseen lisäisi tuoreiden ruoka-aineiden kysyntää.

Ravintola-ala on luova ala. Ruoastot olisivat vakiinnuttuaan eräänlaisia ravintola-alan yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden ei olisi tarkoitus tuottaa voittoa, mutta niiden pitäisi jossakin säällisessä ajassa kannattaa itsensä työpaikkaruokailun ja uudistuvan laitosruokailun asiakasvirroilla.

Tilapäisesti - jopa 10 vuoden aikajänteellä - ruoastot synnyttäisivät siis yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Pidemmällä aikavälillä syntyisi säästöjä terveydenhoidon puolella. Ruoastot pitäisi siis perustaa lainarahalla, sitä tuotto-odotusta vastaan, että Suomi olisi terveempi, virkeämpi, luovempi ja toimintakykyisempi.

Kokeillaanko?

tiistai 21. tammikuuta 2014

Nukuitko hyvin? Mistä tiedät?

Heräsitkö virkeänä? Nukuitko hyvin? Sen lisäksi, että hyvin tai huonosti nukutun yön tuntee kropassaan, voi hyvinvointirannekkeen käyttäjä todeta asian laidan laitteen piirtämästä graafisesta esityksestä.

Pekka Pekkalan toimittamassa Hesarin jutussa Sami Inkinen kertoi arvioivansa olonsa joka aamu viisiportaisella fiilismittarilla ja tekevänsä sen perusteella päätöksiä siitä, kuinka rankasti treenaa.

Itsemittaus on kiinnostava hyvinvoinnin mahdollisuus, jos tieto johtaa toimintaan. Miten omasta aktiivisuudesta kertovaa dataa kannattaa käyttää?